Meidän naapurinsetä on paljastanut erittäin koirarakkaaksi ihmiseksi. Se on nyt muutamana päivänä grillaillut tuossa takapihalla samaan aikaan kun Jade on makoillut ulkona ja nauttinut säästä. Välillä on joku makkaranpala lentänyt aidan yli. Ja kun ruoka on syöty, niin se setä ottaa tuolin ja tulee istumaan tuohon aidan viereen ja alkaa leikkiä Jaden kanssa. Ja Jadehan se vasta innostuukin, jos joku tuntematon tulee leikkimään.
Tänään lähdettiin Pekun kanssa vähän lenkkeilemään. Tavattiin ensin rannalla, jossa päästettiin koirat vapaaksi. Ja koska Peku rakastaa uimista ylikaiken, niin hetihän se oli uimassa - Jade perässä. Jadelle tuli aluksi pieni hätä, kun ei päässyt kahlaamaan niin pitkälle kuin Peku, eikä aluksi uskaltanut tassuja maasta irrottaa. Mutta kyllähän Jadekin sitten ihan uikin, kun rohkeus voitti :) On se kyllä kiva kun Jade tykkää vedestä, ei tuu hankalaksi lenkit kesällä kun koira uskaltaa mennä veteen vilvoittelemaan.
Uintien jälkeen lähdettiin vielä metsään lenkille. Jadekin jossain välissä eksyi meistä. Karkasivat ensin Pekun kanssa rannalle juomaan/uimaan ja sitten Peku tulikin vain takaisin. Jade oli kai löytänyt aarteen ja jäänyt sitä tutkimaan rannalle, eipä löytänytkään sitten ihan heti meidän luokse. Onneksi on valkoinen koira jonka huomaa erittäin helposti vihreässä maastossa, niin osattiin vähän huudella Jadea meidän luo, kun se vähän kauempana harhaili yksinään.
Oli kyllä semmoinen lenkki, ettei Jade varmaan tänään enää nouse ylös. Ensimmäistä kertaa koira oli väsynyt kun käveltiin takaisin. Ei meinannu jaksaa. Kotiovellekin kävi heti makaamaan.
Jade ja Peku
Siellä mennään uimaan peräkanaa
Tästä kuvasta vois melkein teettää taulun!
Tänään lähdettiin Pekun kanssa vähän lenkkeilemään. Tavattiin ensin rannalla, jossa päästettiin koirat vapaaksi. Ja koska Peku rakastaa uimista ylikaiken, niin hetihän se oli uimassa - Jade perässä. Jadelle tuli aluksi pieni hätä, kun ei päässyt kahlaamaan niin pitkälle kuin Peku, eikä aluksi uskaltanut tassuja maasta irrottaa. Mutta kyllähän Jadekin sitten ihan uikin, kun rohkeus voitti :) On se kyllä kiva kun Jade tykkää vedestä, ei tuu hankalaksi lenkit kesällä kun koira uskaltaa mennä veteen vilvoittelemaan.
Uintien jälkeen lähdettiin vielä metsään lenkille. Jadekin jossain välissä eksyi meistä. Karkasivat ensin Pekun kanssa rannalle juomaan/uimaan ja sitten Peku tulikin vain takaisin. Jade oli kai löytänyt aarteen ja jäänyt sitä tutkimaan rannalle, eipä löytänytkään sitten ihan heti meidän luokse. Onneksi on valkoinen koira jonka huomaa erittäin helposti vihreässä maastossa, niin osattiin vähän huudella Jadea meidän luo, kun se vähän kauempana harhaili yksinään.
Oli kyllä semmoinen lenkki, ettei Jade varmaan tänään enää nouse ylös. Ensimmäistä kertaa koira oli väsynyt kun käveltiin takaisin. Ei meinannu jaksaa. Kotiovellekin kävi heti makaamaan.
Jade ja Peku
Siellä mennään uimaan peräkanaa
Tästä kuvasta vois melkein teettää taulun!
Kommentit